perjantai 3. heinäkuuta 2020
Kuollut kala elävä
olenko minä se
laiskana makaava lahna
suupielessä sanainen tahma
käpälöity iho kananlihalla
sydän täytettynä vihalla
olenko
vai
olenko minä se
riemusta kiljuva rietas
ilonpirkahdus vuoteessa
ikuinen löytöretkeilijä
toiveiden tynnyrillä
melskaaja
olenko
vai
olenko se minä
olenkaan olemassa oleva
ihollaan, sydämellään tunteva
sielunkumppaninsa sylissä
lepäävä rakas, rakastettuna
itsensä tunteva
olenko
vai
olenko minä kala
suomustettuna ilman eviä
ilmaa haukkova, henkihieverissä
rannalla tai vuoteen reunalla
suuntavaistotta
odottava
olenko
vai
olenko minä muisto
jota voisi varjella, suojella
kaikelta, ehkä unelma, epätodellisesta
satumaailmasta muunnelma
hädän hetkellä käypä
viritelty hedelmä
olenko
sittenkään
mitään muuta kuin elävä
haaksirikon rikkoma kyhäelmä
selityksiä, pyrkimässä
perille
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti