Uhkakuvat

En minä sitä tahtonut
uskonut mahdolliseksi
ja kuitenkin
murskasit kuvitelmani
satujen saarista
jotka kuvittelin todeksi
       elämä

Kuljetit minut mukanasi
ja näytit karut puolesi
       viljalti iloakin

Kylvin hetken riemujen ammeessa
kelluen hyvän vaahdossa
kuin sorsa sulassa ojassa
        pakkasessa
vapaana huomisen huolista

Veit minut vihan rannoille
kuulemaan tuskaista huutoa
katsomaan vapauttaan hamuavien
        laumoja
muistamaan matkalle uupuneita

Enkä vieläkään oivaltanut
ja pian on väistämätöntä
        myöhäistä paeta