Pehmeä vaippa
jäisen katseesi yllä
kovan pintasi huopien alla
on kätkössä
laineiden tuutilulla
myrskyjen riehut ja
tyvenen peili
kuutamolla
Se koskettaa sydämeen
ikävä lempeään tyveneen
kaipuun suuri koura
kiskoo itkuiselle povelleen
rantaasi saavun
näen tyhjyyden nokiset tummat varjot
kuulen ikihonkien kuiskeessa kutsun
juuriltaan valoon kurotan
rannan jäistä huntua raotan
ikävän sulatan
maininkien tuutilullaa
rakastan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti