Kumarrun puoleesi valo
hetki ennen sarastusta
hämärä, joka hiivit tyköäni
kajon kurkistukseen
näkemään kuin aurinko
nousee ja metsän raja
kirkastuu
häikäistyvät silmäni
nujerrat pimeän puoleni
sulatat lämmölläsi
uteliaisuuteni pehmeäksi
kuin kissan kehräys
uunin pankolla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti