Kun käteni kosketus
ei riitä
kun elämän valo sammuu
ja karkaa
tulee ikävä
niitä harmittomia päiviä
joita ei kaipaamalla
saa takaisin
Lemmin siis ajatusta
muistikuvia kaikesta hyvästä
ja pahasta
vielä kerran
jotta täyttymyksen tuntisin
edes rahtusen
onnea, joka kaihon vaatteissa kulkee
Käsin en voi kosketella
mennyttä
ajatuksin kyllä
voin kiillottaa
tuntemuksien hopeaa
kultavuoteellaan
ja nukahtaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti