Viipyi aika ajaton
vihki sydämet liittoon
kuiski kyltymätön
mieliin yhtälön
koski syvälle pinnan alle
purkamaan tuntoja rakkaimmalle
Vei vuokseen elämän virta
Kareille kuljetti
säröille pirstoi
haaveita hukutti
uusia synnytti
Saapui lopulta elon ilta
Pilvien meressä
kutsuu kuun silta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti