Vastavirtaan soljuu jäähyhmä
pyörteen painaessa sitä kohti
rantakallion loivaa myötälettä
Massa hyräilee, väliin riisuu
lämmön tuomaa tuskaa
sulamisen ritinässä
Oi laula pois talven kylmä
ohita hallan panema pinta
lupaile keväisen kermaisen ilmat
Kuin hullu keväthuumassa
riisun takkini rannassa, kosken
aroin sormin hyisiä hileitä
Ah onnen tunnetta, jäistä huumaa
unenomaista auvoa odotuksessa
vaikka vielä on talvea tallessa
Lumeton maa kallion juurella
huokuu varpujen joukosta
tulipunaiset kaunokaiset, puolukat
Tule kosketa punapintaani
maista pakkasen panemaa kirpeyttä
hapanta vitamiinien paljoutta
Virtaus hyhmää pois kuljettaa
hetken vielä kiertää ympyrää
kunnes häviää, kohti kevättä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti