Heljät ovat äänet
kevyet kuulaassa yössä
kuunsillan lumottu taika
valloittanut sydämet työssä
Kelluu ajatus
kuin puinen venho
airot kyljillä levossa
tuhdolla soutaja hento
Käsi kättä tapailee
koskettaa hennosti arka
empii tohtia, hetken halailee
pian rohkeus luokseen karkaa
Lipuu venho etäämmäksi ulapalla
lähettää rantaan pieniä laineita
kantaa mukanaan unelmia
toiveita unen kaltaisia
Purppuroi horisontin
laskeva aurinko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti