Ryhdyin riitelemään itseni kanssa
moittimaan tekemätöntä turhaa tärkeää
luultua tarpeellisemmaksi
ja tuskastuin
itseeni
tapoihini kusettaa omaatuntoani
puolivillaisia selityksiä suoltamalla
niin kuin niihin joku uskoisi
kun en itsekään
Olinko liian ankara?
Joku sanoisi:
Totta Mooses, tule alas vuorelta
ole nöyrä ja avulias
auta köyhää ja tarpeessa olevaa
älä ryve itsesäälissä
kyllyytesi keskellä
ole itsellesi armelias
Ai niinkö meinaat?
Ja mitä vastaan?
En tiedä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti