Ehkä hän ymmärsi
kääntyi kohti
ja hymyili
katsoi silmiin
ja hymyili
sitten puhui
ja vaikeni
Punastuiko hän vuokseni
Ojensi suuren kätensä
vain koskettaakseen hellästi
kevyesti kuin huomaamatta
läheni, liki, hymyili
Tiesin sillä hetkellä
hän ja minä
olemme retkellä, paikkaan
jossa ajatellaan sydämellä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti