torstai 5. joulukuuta 2019

Hän hymyili

Ehkä hän ymmärsi
kääntyi kohti
ja hymyili
      katsoi silmiin
ja hymyili
      sitten puhui
ja vaikeni

Punastuiko hän vuokseni

Ojensi suuren kätensä
vain koskettaakseen hellästi
kevyesti kuin huomaamatta
läheni, liki, hymyili

Tiesin sillä hetkellä
hän ja minä
olemme retkellä, paikkaan
jossa ajatellaan sydämellä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti