Kohtalo

Vääjäämätöntä
on kohdata kohtalo
ja kantaa sen jakama taakka
yksin tai yhdessä
nyt ja loppuun saakka

Kirkkaan taivaan
peittävät joskus pilvet
seilaten tuulten mukana
kuin ihmismieli
jonka liikkeitä ei aina voi ennakoida

Puhdistava itku
on kuin virkistävä sade
joka alkuun ikävästi kastelee
saa ihon viileäksi ja kananlihalle
kunnes lämpenee

Kärsivätkö ihmiset todella
vai rypevätkö itsesäälissä
kun mukavuuksien keskellä
on aikaa
mukamukatehtäviä luetella
      ja esittää onnetonta