Leveä on tie
mairea onnekkaan ilme
kevät versoo jotakin uutta,
kasvua, kipua, kumppanuutta
turmion matalapaine
sammuva vangin katse
kun riistetty on vapaus
verso luumupuussa lähtee kasvuun
kukkii aikansa, ajatus muotoutuu
osaamisen hedelmiksi
kirahtavat porttien saranat väljään syksyyn,
revitty sydän on kylmään vielä hauras
mehevä liha hedelmässä
kova kivi sydämessä
tunteet jäätymässä
hymy häviämässä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti