Kauneuden selässä ratsastan
rumuutta pakoon
kunnes toisenlaisen totuuden oivallan
rumuuden kauneuden
Särö pinnassa
ruttuinen ikäiho
säkenöi arvailuja
elonpirrasta
Niin kauniisti silmät loistavat
niin herkkä ja kaunis hymy
kaiken rumuutensa syövereissä
kauneinta mitä on nähty
Avautuu sielun peili
uksi sydämen hyvälle
tuokio elon iloa
ei jää sijaa epäilylle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti