Minä sinua sormellani osoitan
syytän, ja osoitan
aivan kuin itse syytön olisin.
Sinä lupasit minua rakastaa
lupasit, niin sanoit
vaan etpä siihen kyennyt.
Aloit minua heti syyllistää
syitä kaivoit
ja niitä riittää kuin räkää nenässä.
Sanoit: Kun et tee sitä etkä tätä
niinkuin äiti ja isä
et ole mies etkä mikään, vain kuvatus
Katson siis peiliin ja mitä näen
Sinun valitsemasi mieshän se siellä katselee
katselee itseään
ja ihan kelvolliseksi havaitsee
Hehhehhee
(Ajattelin tehdä kerrankin tämmöisen valitusrunon,
kun tämä laji tuntuu olevan kovin suosittua)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti