Olisipa edes pieni rahtunen
lapsuuden riemusta jäljellä
siitä, jota niin moni kaipaa
ja kertoo kokeneensa hyvänä,
mutta kadotettuna aikana
Polvenkorkuinen unelma
seisoo yhä metsätien reunassa
Se on monessa kesäyössä
kasvunsa kokenut
ja on hieman ymmällä
ajan vinhasta riennosta.
Yhä on leppäkertulla pilkkunsa
kun se kiipii heinänkorrella
ja muistojen iki-ihanilla portailla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti