Kuljen kipujen kiikkulaudalla
huomisen portaita etsin
lipeän,
kiipeän,
ponnistan
sen uuden syntymään
josta sekoan
onnekkaan humalaan
Onhan elo
pelkkää sattumaa
tarkoituksella tai vahingossa
aikaan saatua
jatkuvaa kisaa
joka pistoksillaan puuduttaa
lamaannuttaa
lannistaa
Itku ja ilo rinnakkain
surun kohtaan varhain
hymyn, kun olo on parhain
olen ukkopaha, mutta
onnekkain
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti