Sadevesi pesi
kasvosi
syysviileä tuuli
tunteesi
jäätynyt vuorovesi
lopulta piilotti
kuorensa alle
talletti
Sadepisaran voima
saa luuloni sekaisin
niin pieni
saa puhtaaksi kaiken
kohdalleen osuneen
Kovuutta ihannoidaan
kylmää totta kumarrellaan
luuloja enemmänkin
todeksi luullaan
kuin aitoa totta konsanaan
Jääkannen alla
yksinäisyyden äärellä
on hiljaisuus syvin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti