Tuulikannel soittelee
kilkuttekee omia aikojaan
Tuuliviirikin velmuilee
puhurissa suuntiaan kääntelee
Hetken hiuksiani haron
sekoittaa tuuli pään
Mihin suuntaan menen
jotta sinut nään
On mieli kovin sekaisin
ei yksin tuulesta, veikkaisin
Ottaisinko askelen
suunnan kävelylle
Juoksisinko sittenkin
ei, ei se sovi mulle
Jämähdin siis paikalleni
niin kehottaa sydämeni
Malttamaan sateen ajaksi
poudalla lähtemään, retkelleni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti