Rako elämän pinnassa
ura, tovi rientää ja riekkua
iloita yhteisistä hetkistä
jakaa kohtalon korsia
jokunen, pieni pätkä
Vuosien kerrostumat, kierros
lopulta uupumukseen johtava
saattelee viimeistä askelta, katsetta
jossa kaipauksen tähdet syntyvät
Sormin kosketa, tartu
kämmenlihaani hyvä
jotten kaatuisi, katuisi
tekemätöntä hyvää
unohtaisi ystävää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti