Liikutuin
arktista hiljaisuutta kuuntelin
lasikaton läpi
tähtitaivaalle tuijotin
pimeään
yksin
Lepattava liekki
aikani kynttilässä
luo pitkän varjon
valoon
Vereni virta
kohisee suonissaan
levottomuuden unta
kuin pakkanen
se paukahtaa
pöllyttää igluni katolta
rakkauden lunta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti