Repivät ruosteesta metallin hilsettä
ruskeaa, matkoja nähnyttä pintaa
koreudesta luopunutta totta
taikaa, ajan patinaa
kitisevä viiri katon harjalla
ja saranat mökin oven reuhkalla
oloa säestää, ennen kuin
laho höskä romun viereen lysähtää
sanovat
aika pysähtää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti