tiistai 4. helmikuuta 2020

Onnen avaruus

Tähti taivaan
      kruunun timantti
tummassa yössä
      kuljet tietäsi
loistaen kirkkaasti
      otat sydämeni

Vielä hetken kulkevat
       kaukaisuudessa
linnunradan kaaret
       siintävät
hekuman hiileen
       tulta sytyttävät
läheiset kanssaan viipyvät
       yön ystävät, lepäävät

Varjonsa on kuvajainen
       ohut harso elon virrassa
vuolteen voimaa paossa
       rantakaislikossa,
                        onnen omena
kertaalleen haukattu
                        pois kelluva
kuin lastu vuoltu valkea
                        puhdas, hohtava
enää tovin jaksaa matkata
                        on pian kotona

Oi iloa, riemua, pakahduttavia tunteita
sydänten läikettä, onnensa huumassa
käsin, sormin, ihoa koskea, poskea
huulia, otsia, hivellä, suudella ja lopulta
onnea tuudittavassa unessa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti