Kupeitasi kosketan
vuosien hiomia kylkiä ihastelen
tuntien lämmön
väliin viileyden
kun matkallani
syliisi istahdan
Ikirouta repi sinut sijoiltaan
aikanaan kuljetti
meren rantaan
aaltoja vastaan ottamaan
niiden liikkeitä seuraamaan
Ei lopu matka milloinkaan
ei työ silloinkaan
kun maa nukkuu, horrostaa
vesi jään alla
kiveä koskettaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti