Minä eksyin metsään,
siellä könyän ja
puita katson,
joskus jopa halaan,
kun sammalilta ja risukosta
hetkeksi jaloilleni kohoan
kummastelemaan
ihmiselon lyhyyttä
puihin verrattuna.
Tänne jää tuokin petäjä,
joka oli jo,
kun minuun sikisi elämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti