Muistan sinut
vielä vuosienkin jälkeen
kuin äskeisen, juuri olleen
ovat muistikuvani harhoja
saatat ajatella
kun lojuu vanhuus mun hapsilla
Harmaa pääni muistaa
yhäti tähdet taivaalla
ne yhdessä katsellut
yhdessä ihaillut
käteni kainosti sun lanteella
siinä tunturin juurella
En tiedä vieläkään miksi
vuotemme erkanivat kahdeksi
jättivät muistot sentään tähteeksi
aarteitani ovat
tässä vuoteeni pohjalla
vuosieni kuorman alla
jaksan muistamalla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti